Minun tarinani

ETÄISYYTTÄ OMAAN ELÄMÄÄN

Pitkän työputken jälkeen olin hoitovapaalla ottanut etäisyyttä kaikkeen sekä fyysisesti että henkisesti, ja muuttanut kolmeksi vuodeksi Lappiin.

Olin kiitollinen mahdollisuudesta ottaa lomaa omasta elämästäni, tietäen kuitenkin koko ajan että vakituinen työpaikka odottaisi minua hoitovapaalta palatessani. Taskussa oli diplomi-insinöörin tutkinto ja toimi hyvässä työpaikassa, joten uudet seikkailut Lapissa tuntuivat sopivan tähän tilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Etäisyys kaikkeen tuttuun ja turvalliseen mahdollisti asioiden katsomista eri näkökulmasta, ja elämän tärkeiden asioiden pohtimista ja laittamista uudenlaiseen järjestykseen.

Olin aina harrastanut paljon ja töitä oli tullut tehtyä jo niin monta vuotta, että oli ihana hetken vain nautiskella elämän pienistä iloista. Pari vuotta menikin itseä tutkiskellen ja rauhallisesta elämästä nauttien.

LUOMISEN HALU ALKAA NOSTAA PÄÄTÄÄN

Mutta sitten minua alkoi vaivata halu tehdä jotain. Ja se oli tervetullut tunne. Tuntui hyvältä tuntea taas kutinaa tekemisen ja luomisen palosta, ja aloinkin tehdä pieniä kirjoitustöitä ystävien yrityksiin.

Uusien tekstien luominen, ja pitkien ja epäselvien tekstien muokkaaminen selkeiksi ja helposti ymmärrettäväksi oli balsamia tekemisen paloon heränneille sormilleni, jotka paloivat halusta kirjoittaa.

Ja kuin vahingossa päädyin kirjakurssille opettelemaan kirjan kirjoittamista. Olin aina pitänyt kirjoittamisesta, mutta en kuitenkaan ollut monen muun tapaan ikuisesti salaa haaveillut oman kirjan tekemisestä.

Koska kirjoittaminen on aina ollut minulle kiva ja helppo asia, oli rima kirjan kirjoittamiseen alhaalla, ja lähdin prosessiin ilman minkäänlaisia paineita.

Aiheita tuli pyöriteltyä kymmenittäin, kunnes vähitellen huomasin niissä toistuvan kaavan. Ne kaikki liittyivät jollain lailla järjestämiseen tai tehostamiseen. Vasta silloin huomasin sen, minkä moni ympärilläni oli varmasti tajunnut jo aikapäiviä sitten:

Sisälläni asuu pieni organisoija, joka pyrkii aina järjestämään asiat selkeään ja helposti ymmärrettävään muotoon. Muotoon, jossa toimiminen on helppoa ja arki helpottuu.

PALUU SORVIN ÄÄREEN

Kiitos Pekka Mattilan loistavan opetuksen, sain ensimmäisen kirjani Koti Kuntoon – ilman rahaa tai rakentamista valmiiksi puolessa vuodessa, juuri samoihin aikoihin, kun olin palaamassa työelämään kolmen vuoden hoitovapaan jälkeen.

Julkaisin kirjani ja palasin töihin.

Olin oikeastaan odottanut töihin paluuta jo jonkin aikaa, olihan minulla mahtava työpaikka, johon palata. Ihanat työkaverit, hyvä työ jossa työntekijästä oikeasti välitetään ja koin arvostusta siitä mitä tein.

Töihin paluu oli lämmin, hauska ja miellyttävä, kuin kotiin olisi tullut. Ja niin jatkoin siitä, mihin olin kolme vuotta aiemmin jäänyt.

LIEKKI SYTTYY

Mutta jo toisena työpäivä jotain ihmeellistä tapahtui. Huomasin sisälläni syttyneen pienen liekin. Liekin, joka olisi ollut helppo ylenkatsoa ja sammuttaa pikaisesti häiritsemästä mukavaa paluutani turvalliseen arkeen.

Mutta sitä en voinut tehdä, sillä tuota liekkiä olin odottanut liian kauan. Tuota liekkiä, jonka syttymiseen olin jo ehkä vähän menettänyt toivoni, mutta josta en koskaan lakannut salaa haaveilemasta.

Tuo liekki kertoi siitä, että jotain luovaa, jotain omaa, oli sisälläni liikahtanut ja saanut alkunsa. Jotain, joka ruokki sitä kohtaa minussa, josta unelmat ja intohimot on rakennettu. Jotain, joka sai minut heräämään eloon.

Ja niin olin tienhaarassa.

Olin juuri palannut työhöni, josta en pahaa sanaa keksi sanottavaksi. Ja monen vuoden tauon jälkeen olin taas saamassa rutiinia ja rahallista varmuutta arkeen sekä mukavia työkavereita täyttämään sosiaalisia tarpeitani.

Mutta toisella suunnalla paloi pieni mutta voimakas liekki, joka veti minua poispäin kaikesta tutusta ja turvallisesta.

Tuo liekki halusi, että minä luon lisää. Tuo liekki halusi, että kokeilen siipiäni. Tuo liekki halusi, että otan selvää mitä kaikkea muuta voisinkaan saada aikaiseksi.

Mutta tuo liekki pyysi paljon. Se pyysi, että päästän irti varmuudesta, turvallisuudesta ja vakaudesta. Se pyysi, että unohtaisin sen, miten olen elänyt tähän asti. Se pyysi, että sulkisin silmäni ja hyppäisin tuntemattomaan.

Liekki ei kuitenkaan luvannut minulle mitään valmista tai varmaa. Se ei luvannut menestystä, se ei luvannut helppoa tietä. Se ei edes luvannut, että en joutuisi lopulta palaamaan takaisin tuttuun ja turvalliseen.

Mutta liekki lupasi minulle seikkailua. Se lupasi itseeni tutustumista. Se lupasi jatkuvaa oppimista.

Se lupasi, että jos lähden sen mukaan, se näyttää minulle puolia maailmasta ja puolia itsestäni, joista en ennen osannut edes unelmoida. Ja ennen kaikkea se lupasi minulle, että opin paremmin tietämään, mikä tekee minut onnelliseksi.

Ja koska liekin maalailevat kuvat olivat juuri niitä, joita olin kaihoisasti kaivannut elämääni jo parikymmentä vuotta, alkoi olla mahdotonta kääntää sille selkäänsä.

Olin jo vuosia aikaisemmin päättänyt, että en halua enää koskaan katua tekemättä jättämistä elämässäni. Jos teen jotain väärin tai epäonnistun, opin aina itsestäni ja pääsen elämässä eteenpäin. Mutta jos en edes yritä, jää käsiini vain katkeran makuinen katumus siitä, että en uskaltanut edes yrittää. Ja sitä makua en suuhuni enää halunnut.

En todellakaan aikonut viiden vuoden päästä katsoa katuen ohi ajanutta junaa, ja harmitella miksi en silloin hypännyt kyytiin, kun oli mahdollisuus.

VERKKOKATU SYNTYY

Olin tilanteessa, jossa minulla oikeastaan oli vain yksi vaihtoehto. Ja se vaihtoehto oli vastata liekin kutsuun.

Niinpä oltuani kolme päivää töissä kirjoitin jännittynein sormin irtisanomiskirjeen esimiehelleni, ja jätin viiden tähden työpaikan taakseni.

Perustin oman yritykseni nimeltään Verkkokatu, ja ryhdyin yrittäjäksi. Minulla ei ollut mitään tietoa tai kokemusta yrittämisestä, enkä ollut perustanut päätöstäni kannattaviin laskelmiin tai viilattuihin suunnitelmiin, vastasin vain liekin kutsuun ja päätin että asiat kyllä selviävät matkan varrella.

Alkoi itseensä tutustumisen ja jatkuvan oppimisen aika.

Seuraavina parina vuotena panostin kaikki aikani ja resurssini jatkuvaan opiskeluun ja itseni kehittämiseen.

En sijoittanut senttiäkään toimistotiloihin, tuotevarastoihin tai oikeastaan mihinkään muuhun kuin itseni kehittämiseen. Ajattelin, että jos tämä yritys ei pysy pystyssä, niin oppimiani asioita minulta ei saa kukaan pois. Ne pysyvät minussa aina, ja ne ovat arvokkain pääomani.

ONNEKSI TIESIN NIIN VÄHÄN

Yrittämisen alkuhuuman haihduttua aloin vähitellen huomata, miten vähän tiesin mistään yrittämiseen liittyvästä. Mutta samalla ymmärsin sen oleva vain hyvä asia, koska jos olisin tiennyt paremmin, en ehkä olisi uskaltanut lähteä liekkini viitoittamalle tielle.

Oikeastaan opin todella kuuntelemaan itseäni vasta ruvettuani yrittäjäksi.

Ja koska yrittäminen tarkoitti minulle juuri sen kaikista oleellisimman luokse pääsemistä itsessäni, en ole voinut tehdä yhtään ratkaisua, joka ei minusta ole tuntunut sydämessäni oikealta.

Se ei ehkä taloudellisesti ole ollut helpoin tie, mutta se on tie, jossa liekkini saa kasvaa ja kukoistaa. Enkä sitä paitsi enää edes halua rahasta tehdä asioita, jotka eivät resonoi sydämeni kanssa.

Sanotaan, että paras aika opettaa toisia on silloin, kun itse oppii. Tätä neuvoa olen noudattanut yritystäni rakentaessani. Ja sitä kautta olen pyrkinyt luomaan tuotteita ja palveluita, jotka ovat sydäntäni lähellä ja jotka aidosti auttavat muita.

AAMUKÄVELYIDEN TAIKA

Olen urheillut oikeastaan koko elämäni. Pelasin aikoinani koripalloa tosissani, ja sittemmin vuosikausia koripalloa ja salibandyä harrastusmielessä. Viimeisinä vuosina ei rakastamani palloilulajit enää ole olleet kroppani mieleen, joten olen ruvennut kävelemään.

Nousen aikaisin aamulla kilpaa auringon kanssa ja käyn kävelemässä, kun muut vasta heräilevät. On ihanaa aloittaa päivä raikkaassa aamuilmassa seuranaan vain omat ajatukset. Kuuntelen jotakin inspiroivaa, ja saan yleensä päivän parhaat ajatukset juuri aamuisella kävelylenkillä.

Eräänä aamuna kävellessäni huomioni herätti autotallien edessä olevat autot. Mitä useampaa autotallia katsoin, sitä enemmän hämmenys nosti päätään. Lähes jokaisen autotallin edessä oli auto yöunillaan. Ja koska oli talvi, niin kuvittelin silloin lumen suojaa ja lämpöä tarjoaville autotalleille olevan kaikista suurin tarve.

Mitä ihmettä noissa autotalleissa sitten säilytetään, jos ei autoja?

Ja niin päätin kirjoittaa pienen kirjan 6 askelta autotallin järjestämiseksi, jossa neuvon miten autotalli saadaan raivattua turhasta tavarasta ja järjestettyä elämänsä kuntoon.

ONNISTUNUT MUUTTO

Lähdettyäni sille tielle, että valmiiden ratkaisujen sijaan olen aina avoimena uudelle, ja tietoisesti kuuntelen itseäni päätöksiä tehdessäni, on se heijastunut kaikkeen mitä teen.

Vaikka olen muutaman kerran jo muuttanut asuntoon, joka on ikäänkuin tuntunut siltä lopulliselta, en kuitenkaan anna materian määritellä sitä, kannattaako minun kulkea vai kannattaako minun pysyä paikallaan.

Viime vuosina onkin tullut muutettua aika lähelle keskiarvoa muutto per vuosi. Jokaisessa muutossa on kuitenkin ollut kyse itsensä kuuntelemisesta ja rohkeudesta heittäytyä siihen suuntaan, jonka sydän sanoo oleva se oikea.

Ja vaikka järki yrittää niin kovasti ylipuhua pois sydämen ratkaisuista, niin mitä enemmän sydämeen luottaa, sitä selkeämmin sen sanat alkavat kuulua. Ja samalla luottamus omiin ratkaisuihin kasvaa.

Eikä minun ainakaan tähän mennessä ole tarvinnut katua yhtään ratkaisua, joka on ollut lähtöisin sydämestäni.

Lukuisissa muutoissani olen huomannut jännän asian. Me haluaisimme, että muutto etenisi seuraavasti:

Pakatessa vanhassa asunnossa karsin samalla kaikki turhat tavarat pois ja pakkaan muuttolaatikoihin vain kaikki tarpeelliset. Ja uudessa asunnossa muuttolaatikoita purkaessani järjestän nuo tavarat järkevästi niin, että kaikki tavarat ovat selkeästi omilla paikoillaan.

Eli karsi pakatessa ja järjestä purkaessa.

Mutta todellisuudessa muutto etenee jotenkin näin:

Vanhassa asunnossa pakatessa tavaraa on niin valtavasti, että ei millään ehdi tehdä sitä perusteellista karsintaa ja niin tulee vain sullottua kaikki tavarat muuttolaatikoihin. Ja uudessa asunnossa taas on niin kiire palauttaa muuttolaatikot, että ei millään ehdi perusteellisesti miettiä, miten tavarat olisi kaikista järkevintä järjestää.

Viime muutossa sain itse vihdoin tehtyä muuton oikein. Niin monta kertaa se oli edennyt ensimmäisen esimerkin mukaan, mutta tällä kertaa päätin tietoisesti tehdä asiat paremmin.

Ja siitä sain idean tehdä uuden verkkokurssin Koti Järjestykseen 30 päivässä. Eli kurssi opettaa, miten saat tehtyä kaiken sen mitä ”onnistuneessa muutossa” haluaisit, ilman että sinun tarvitsee kuitenkaan itse muuttaa mihinkään.

Pääset siis eroon turhista tavaroista ja saat kodin järjestykseen. Reippaasti edeten, mutta kuitenkin ilman kiirettä.

AJANHALLINTAA ELÄMÄNHALLINNAN AVUKSI

Olin aloittanut yrittämiseni kodin järjestämisen parissa. Vähitellen huomasin kiinnostukseni suuntautuvan myös ajanhallinnan puolelle. Ajanhallinnassa on paljolti kysymys samoista asioita kuin kodin järjestämisessä: Karsitaan turhat pois ja järjestetään jäljelle jäävä – eli tässä tapauksessa aika – parhaalla mahdollisella tavalla.

Opiskelin paljon ajanhallintaa, mietin pitkään omia näkemyksiäni ja kulmiani asiaan, ja puolen vuoden puurtamisen jälkeen verkkokurssi Ajanhallinta on elämänhallintaa oli valmis.

Ajanhallinta on laaja aihe ja monella riittää sanottavaa siinä sopassa. Itse olen halunnut ottaa aiheeseen sellaisen kulman, että tarkastellaan aihetta ihmisen itsensä, hänen työelämänsä mutta myös vapaa-ajan näkökulmasta.

Mitkä ovat sellaisia menetelmiä, joista ihminen voi hyötyä kaikista laajimmin, ei vain työelämän näkökulmasta? Minkälaisilla opetuksilla voin auttaa ihmistä voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin?

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ne tavat toimia jotka omaksut, heijastuvat sekä työelämään että vapaa-ajalle. Et toimi yhdellä tavalla töissä ja täysin toisella tavalla kotona.

Ihminen on looginen tekemisissään.

Siksi on syytä tarkastella ihmistä kokonaisuutena. Ja joskus se tarvittava motivaation palanen muutoksen aikaansaamiseksi löytyy työrutiineja parantamalla ja joskus vapaa-ajan tekemisiä hiomalla. Yhtä kaikki, hyvät muutokset vaikuttavat positiivisesti molempiin, sekä työelämään että vapaa-aikaan.

Niinpä olen ottanut ajanhallinnan kurssiini myös valtavirrasta poikkeavia näkökulmia, kuten epäonnistumisen tärkeys, energiaa varastavat asiat ja määrätietoisuuden merkitys.

OLE AKTIIVINEN, NIIN HYVIÄ ASIOITA TAPAHTUU

Olen yritykseni nuoren taipaleen aikana ollut koko ajan sitä mieltä, että jos on aktiivinen ja pitää positiivista meteliä itsestään, niin hyviä asioita tapahtuu. Kirjoitin siitä aikoinaan blogitekstin, miten sattuma suosii aktiivisia ihmisiä.

Tästä hyvä esimerkki oli se, miten päädyin työskentelemään sähköpostin parissa.

Tarina alkaa siitä, kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani Koti Kuntoon – ilman rahaa tai rakentamista. Yhtenä päivänä tekstin suoltaminen tuntui ylivoimaiselta kotona, joten päätin mennä kirjastoon kirjoittamaan.

Kirjastossa pöytäni luokse tuli kaksi lehtimiestä. He olivat tekemässä artikkelia kirjaston e-kirjoista ja kysyivät käytänkö minä niitä. Kerroin, että olen vasta muuttanut paikkakunnalle, joten en ole vielä käyttänyt. Mutta että olen kyllä itse juuri kirjoittamassa e-kirjaa.

Juttutuokiomme päätteeksi he päätyivätkin tekemään artikkelin minusta ja kirjoittamastani e-kirjasta.

Tuon positiivisen lehdistön kohtaamisen seurauksena päätin pitää kirjajulkkarit vastavalmistuneelle kirjalleni, ja rohkaistuin kutsumaan myös lehdistöä paikalle.

Tilaisuus oli hieno ja upean keskustelun päätteeksi paikallislehden toimittaja kysyi, että mikä on seuraava projektini. Mainitsin todennäköisesti tekeväni jotain sähköpostin hallinnan parissa.

Tuo keskustelu oli jäänyt toimittajan mieleen, koska puoli vuotta myöhemmin hän halusi tehdä artikkelin sähköpostin hallinnasta ja haastatella siihen minua.

Artikkelista tuli hieno ja se tavoitti myös Järvenpään Opiston edustajan, joka kutsui minut juttusille. Keskustelumme päätteeksi hän päätyi tilaamaan minulta sekä sähköpostin hallinnan kurssin että ajanhallinnan kurssin Järvenpään Opiston kurssivalikoimaan.

MINUSTA TULEE SÄHKÖPOSTIKOULUTTAJA

Alla oleva videonpätkä on kuvattu kirjan Näin puolitat sähköpostiin käyttämäsi ajan kirjajulkkareissa. Siinä kerron, miten kirjaa kirjoittaessa tilanne voi edetä kahdella tavalla: joko sinä valitset aiheen tai aihe valitsee sinut.

Sähköposti on ollut sellainen aihe, joka on valinnut minut.


 

Kun seuraavaksi minua pyydettiin vielä konsultoimaan yrityksiin sähköpostin hallinnan parantamiseksi, päätin että nyt on aika laittaa osaaminen kansien väliin ja tehdä aiheesta kirja. Sähköpostin hallinnan taidoille oli selvästi tarvetta.

Puutteellinen sähköpostin hallinta on työpaikoilla valtava ongelma, josta ei ole tähän asti juuri puhuttu. Tänä syksynä sähköpostiin liittyvät ongelmat ovat vihdoin alkaneet herättää laajempaa keskustelua. Ensin minua haastateltiin koko aukeaman artikkelia varten, joka julkaistiin Karjalaisessa, Keskisuomalaisessa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Savon Sanomissa.

Sitten myös Helsingin Sanomat halusi tehdä aiheesta artikkelin sunnuntain lehteen. Ja viimeisimpinä artikkelin sähköpostin hallinnan ajatuksistani ovat julkaisseet TTT-lehti ja Kotitalo-lehti.

Kun koulutan sähköpostin hallintaa, toimin molemmilla puolilla pöytää.

Autan yrityksiä löytämään keinot, joiden avulla töitä voidaan tehdä tehokkaammin ja siten yrityksen tulokset ovat parempia. Ja vastaavasti autan työntekijöitä toimimaan järkevämmin ja ottamaan paremman kontrollin omista tekemisistään, jolloin työssä viihtyminen kasvaa.

Tässä yhtälössä molempien osapuolien pitää voittaa, vasta silloin olen onnistunut työssäni.

JÄNNITTÄJÄSTÄ ESIINTYJÄKSI

Olin aikoinani valtava jännittäjä, ja kaikenlainen esiintyminen aiheutti lähinnä kauhunsekaisia tunteita ja tarvetta juosta karkuun. Siksi se, että nykyään pidän koulutuksia ja luentoja tuntuu huikealta saavutukselta.

Ja ehkä hämmästyttävintä siinä on se, että todella nautin siitä. Nautin siitä, että voin kohdata ihmisiä ja auttaa heitä löytämään parempia tapoja toimia.

Saan suurimman tyydytyksen siitä, kun huomaan, että ihmisissä syttyy oivalluksia. Todellinen oppiminen voi tapahtua vain oman oivalluksen kautta, kukaan ei voi sinua pakottaa oppimaan sellaista, mitä et ole valmis vastaanottamaan.

Kun näen lampun syttyvän kuulijassa, tiedän että tekemisilläni on merkitystä.

Jos en olisi ruvennut yrittäjäksi, todennäköisesti olisin vieläkin suuri jännittäjä. Toki jännitän vieläkin, mutta se pysyy aisoissa ja lähinnä auttaa minua valmistautumaan mahdollisimman hyvin ja tekemään esityksestä niin hyvän kuin voin.

Polku yritykseni kanssa ei ole ollut helppo, ja monta kertaa olen miettinyt pystynkö vielä jatkamaan. Sen olen tiennyt, että koskaan en tulisi katumaan sitä, että yritin. Yrittäminen ei ole työ, vaan elämäntapa. Ja se on tapa, joka saa sinut tutustumaan paremmin elämäsi tärkeimpään ihmiseen – sinuun itseesi.

Jatkuva oppiminen ja itseni haastaminen auttaa minua löytämään uusia puolia itsestäni. Ja ennen kaikkea auttaa tietämään paremmin, mikä tekee minut onnelliseksi.

Vähitellen alkaa tuntua siltä, että ehkä elämässä kaikki onkin mahdollista.

UUSI TAVOITE

Olen miettinyt paljon tavoitteita yrittäjän urani taipaleella, ja kirjoittanut niistä blogeja ja mietelauseitakin. Olen niin etuoikeutetussa tilanteessa tällä hetkellä, kun saan Sähköpostihallinnan koulutuksen myötä opettaa ihmisiä, koskettaa ja voimaannuttaa, että tuntui tärkeältä laittaa asialle tavoite.

Sähköposti kun joutunut on niin negatiiviseen maineeseen, että usein unohdetaan sen olevan vain työkalu muiden joukossa. Ja riippuu aina työkalun käyttäjästä, onko siitä sinulle hyötyä vai haittaa.

Jos hallitset sähköpostia järkevästi ja tehokkaasti, on siitä sinulle paljon apua ja iloa. Mutta jos annat sähköpostin hallita sinua, on sillä paljon epätoivottuja seurauksia. Sähköpostihallinnan koulutuksen ja kirjani Näin puolitat sähköpostiin käyttämäsi ajan avulla saan opettaa ihmisiä, miten vihdoin päästään siihen tilanteeseen, että sinä hallitset sähköpostiasi, eikä toisinpäin. Ja tätä ilosanomaa jaan mielelläni!

Tavoitteeni kuuluu siis näin:

Tavoitteeni on vuoden 2017 aikana opettaa 10 000 suomalaista puolittamaan sähköpostiin käytetty aika.

SYVEMMÄLLE AJANHALLINNAN SALOIHIN

Kun useissa Sähköpostihallinnan koulutuksissa tilaaja kysyi tilaisuuden jälkeen, onko minulla myös laajempaa ajanhallinnan koulutusta, päätin että nyt on aika tehdä sellainen. Olin pyörittänyt ajanhallinnan asioita jo pidemmän aikaa, kysymys olikin siitä että saan luotua sopivan jatkokoulutuksen Sähköpostihallinnan koulutukselle. Mutta koulutuksen pitäisi olla sellainen, että se toimii myös omana koulutuksenaan.

Materiaalia kyllä riitti, mutta käytin siihen niin paljon aikaa kuin minusta itsestäni se tuntui tarpeeksi hyvältä. Olenhan itse itseni pahin kriitikko. Ensin minun pitää vakuuttaa itseni, vasta sitten voi kuvitella vakuuttavani muut.

Ja niin syntyi ajanhallinnan koulutus 6 avainta tehokkaaseen ajankäyttöön. Koulutus on järjestetty samalla konseptilla kuin sähköpostihallinnan koulutus, eli haluan varmistaa että jotain muuttuu sen jälkeen kun poistun paikalta. Jokainen osallistuja saa tiivistelmän kuuden ongelman ratkaisusta, jolloin oppien vieminen käytäntöön on helpompaa.

Tällä hetkellä molempia koulutuksia tilataan tasaisesti, välillä taas kokonaisia päiviä joissa aamulla opetan sähköpostin hallintaa ja iltapäivällä ajanhallintaa.